Kobonen

Aina välillä sitä huomaa arvostavansa kaikkia niitä hienouksia, joita moderni teknologia tarjoaa. On tosi hienoa, että voin kirjoittaa omia asioitani suoraan nettiin läppäriltäni istuessani itse sporttibaarissa. Tulin gradunkirjoitustauoille tänne katsomaan Honka-KTP –matsia urheilukanavalta. Ainoan särön tähän hienoon hetkeen aiheuttaa se, että matsin selostuksen sijaan joudun kuuntelemaan urheiluväen suosimaa äijäilyrokkia, AC/DC:tä, Deep Purplea ja sen semmoista. Sporttibaarin teknologia ei riitä laittamaan eri ääniraitaa eri televisioihin... tulen kuitenkin toimeen. Toisin kuin tämä baari, veikkaisin.

En varmasti muuten olisi jättänyt töitä kesken, mutta olen kiinnostunut näkemään, miltä Petteri Koposen peli näyttää taas Suomessa. Katsoin Koposen matsin Nike Hoop Summitissa maailman parhaiden nuorten pelaajien seurassa ja hyvinhän Petteri siellä pärjäsi. Scouttien mukaan juuri Koponen kaikista ottelun pelaajista nosti osakkeitaan eniten. Yliopistokoripallon scouttauksen päällikkö kirjoitti draftexpress.comiin, että Petterin ei varmaan kannata ilmoittautua vielä tämän vuoden draftiin ellei saa NBA-joukkueelta lupausta varata hänet ensimmäisen kierroksen lopulla tai toisen kierroksen alussa. Yksi merkittävimmistä skouteista siis sanoo kätännössä, että Petteri pelkän tämän ottelun perusteella voisi mennä jopa draftin ensimmäisellä kierroksella. Se on hurjaa, mutta hyvinhän Hoop Summitin matsi Koposelta meni. Tilastojen valossa matsi oli toki hyvä, mutta todellisuudessa Petteri pelasi sitäkin paremmin. Petteri pelasi koko ottelun suurimman minuuttimäärän, 31, toi pallon kovien puolustajien prässiä vastaan todella helpon ja varman näköisesti ylös ja puolusti todella hyvin. Jenkkien takamieheet O.J. Mayo etunenässä ovat todella kovia kavereita ajamaan palloa korille, mutta Koposesta ei menty ohi kertaakaan. Ehkä ainoat epäilyksen aiheeet, mitä tämän yhden pelin perusteella scouteille saattaisi jäädä ovat Petterin kyky tehdä oma heitto ja luovuus ajojen päättämisessä. Mikään vauhtihirmu Petteri ei tietenkään ole, mutta saa pituudelllaan (NBA-pituus 6´´5´) paljon anteeksi. Ei siinä kokoluokassa enää mitään suoranaisia raketteja löydy.




Heittotaidosta eio pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Jos kaveri 18-vuotiaana heittää vaparit sisään 83 prosentin tarkkuudella eikä heittomekaniikassa ole perustavanlaatuisia virheitä niin voidaan sen osaston olevan kohdallaan. Hypärissä voisi tietenkin olla lisää ilmaa, ja vähän ihmeellisen edestä pallo lähtee, mutta nämä eivät ole suuria ongelmia. Jos pallon saa ilmaan ja se menee sisään niin loppu on enää hienosäätöä.

Petterin lento saapui Jenkkilästä Helsinki-Vantaan lentokentälle sellaiset kaksi tuntia ennen tämän ottelun alkua. Vaikea sanoa vielä näkyykö jetlagi ja viikon raskas treeni suorituksessa. Jos nyt mitään ei ole mennyt ohi niin Petteri on ottanut kaksi kaukoheittoa, molemmat isoja, joista kumpikaan ei osunut. Juuri äsken Petteri pyörähti nätisti keskelle ja sai hyvän lyhyen hypärin, mutta heitto jäi pahasti alimittaiseksi.

Jos vertaa Koposta ja Teemu Rannikkoa, niin aika smasta puusta tuntuvat olevan veistetyyt. Petteri on hieman pidempi ja jonkin ajan kuluttua ilman loukkaantumisia myös atleettisempi. Rannikko taas on heittäjänä maailmanluokkaa vaikka vapariprosentti ei olekaan päätähuimaava. Kovimmat pommittajat ampuvat vaparitkin sisään yli 90 prossan tarkkuudella, mutta siihen Rannikko ei ole koskaan yltänyt. Sen sijaan Rannikko tuntuu saavan tilanteesta kuin tilanteesta, mistä vauhdista tahansa, kuljuksesta tai syötöstä, aina tasapainoisen heiton ilmaan. Rannikkokin kutsuttiin aikanaan kahteenkin kertaan Hoop Summittiin pelaamaan Muun Maailman joukkueeseen, mutta ei Piilosetin playoffkiireiden takia sinne päässyt. Rannikko tekee todella hienoa uraa Euroopassa, mutta jotain pelaajan urasta jää puuttumaan, jos ei pääse kokeilemaan siipiään siellä kaikkein kovimmassa liigassa, NBA:ssa. On Rannikolla yhä mahdollisuus lähteä sille tielle kokeilemaan, mutta enpä usko että veteraani enää viitsii. Rannikko saa vastuuta, hyvää rahaa ja arvostusta Euroopassa. Jos Rannikko saisi sopimuksen NBA:han niin ainoastaan raha olisi vertailukelpoista.

Toivotaan, että Koponen katsoo kuinka pitkälle rahkeet todella riittävät. Nyt näyttää siltä, että Koposen kannattaa joko tänä keväänä tai muutaman Euroopan ammattilaiskauden jälkeen laittaa nimensä NBA:n draftiin. Hoop Summitin ja sitä seuranneen hehktuksen perusteella varaus jossain kohtaa näyttää jo melko varmalta. Jos lätäkön takana peli osoittautuu liian kovaksi niin ei ole mikään häpeä tulla sen jälkeen takaisin Eurooppaan pelaamaan. Eipä jää mitään hampaankoloon, kun tietää katsoneensa yhden tien loppuun asti. Nuorena sen vielä jaksaa.

On tämä pääsiäinen yhtä kärsimysnäytelmää. Ensin Jeesus ja sitten heti perään minä. Jessen viruessa ristillä minä homehdun yhdeltätoista illalla perjantaina Aleksandriassa katsomassa tietokoneen ruudulta suomalaista urheilupolitiikkaa, eikä minulla ole siihen mitään sanottavaa. Olen istunut nyt tietokoneen ääressä yksitoista tuntia saaden tuskin mitään aikaan. Kävin äsken tuossa vieressä Belgessä oluella toivoen, että pieni tauko ja aivon rattaiden öljyäminen auttaisivat ja saisin yhtäkkiä valtavan inspiraation päälle, kirjoittaisin gradun loppuun tältä istumalta. Yllätyin tietenkin suuresti kun näin ei käynyt. Gradu on melkolailla samasa pisteessä kuin ennen olutta, mutta netistä olen kyllä löytänyt kaikkea mielenkiintoista. Se on muutenkin paljon hyödyllisempää kuin gradun kirjoittaminen. Olen esimerkiksi viimeisen tunnin aikana oppinut että pääsiäisen yli on kylmää, mutta tiistaina pitäisi alkaa lämmetä. Käytäni toistakymmentä muuta sivustoa läpi tarkistin vielä, että sääennuste ei ole muuttunut. Se oli hyvä, tärkeä tieto. Säätiedotuksen jälkeen tarkistin graduni tilanteen todeten sen säilyneen ennallaan sitten edellisen tarkistuksen. Kelvoton olut.



Pääsiäisen asema ja arvostus kristittyjen keskuudessa on mielenkiintoinen ilmiö. En nyt tiedä kuinka tarkasti Jeesuksen viimeisten päivien ajankohta käy Raamatusta selville, mutta oletetaan nyt, että pääsiäistä vietetään oikeaan vuodenaikaan. Aivan toinen tarina, mihin en tässä tarkemmin mene on kirkon tavattoman vaikea tapa määrittää milloin pääsiäistä vietetään minäkin vuonna. Nykyään pääsiäisviikko lasketaan jotenkin kuunkierron mukaan siten, että pääsiäisen paikka kalenterissa voi heittää kokonaisella kuukaudella. Eikö olisi vain helpompaa sopia pääsiäisen viettäminen jonkin kuun ensimmäiselle viikolle? Jeesuksen syntymälle ja kaikille muillekin tärkeille kirkkopyhille on määrätty tarkka paikka kalenterissa; minkä takia pääsiäinen on erikoistapaus?

Tässä on muuten yksi internetajan avautumisen heikkouksia. On turha oikein kyseenalaistaa mitään faktuaalista, kun vastaus itselleen esittämään kysymykseen löytyy korkeintaan minuutin etsimisellä. Sen sijaan että pohtisi asiaa omista lähtökohdistaan, voi vastauksen tarkistaa nopeasti, olla hetken tyytyväinen siihen että on taas oppinut uuden asian, ja unohtaa sen sitten taas hyvillä mielin, kun nettiaikakaudella kaiken voi kuitenkin tarkistaa uudelleen.



Riippumatta siitä vietetäänkö pääsiäistä maalis- vai huhtikuun lopulla, on se kristillisen opin sisällön kannalta se kaikkein olennaisin juhlapyhä, jonka rinnalla esimerkiksi tapakristittyjen suurin juhla, joulu , on täysin toissijainen. Kuolemassaan Jeesus täyttää Jumalan suuren suunnitelman, ottaa harteilleen ihmiskunnan synnit, menneet ja tulevat, ja toimii ansaitsemattoman armon välikappaleena.

Olipa ylevästi sanottu. Tasapainon vuoksi ilmaisen asian myös toisin: "Jesus took one for the team".

Vrus

Jostain syystä miellän virusten kirjoittamisen helposti edelleen sellaiseksi harrastelijaporukoiden kiusanteoksi, jossa stereotyyppisen nöördin näköiset jätkät taistelevat kunniasta, jota ansaitsee levittämällä koodinpätkäänsä mahdollisimman moneen koneeseen. Virusten teon ympärillä versoisi kukoistava alakulttuuri, jonka jäsenten näyttämisen halusta syntyneitä viruksia valtakulttuuri joutuu hetken pelkäämään kunnes virustutkasta ilmestyy uusi päivitys. Virustenkirjoittajat olisivat digimaailman graffititaiteilijoita, lainrikkojia jotka eivät kuitenkaan pyri toimillaan mihinkään rahalliseen hyötyyn.

Ei tullut varsinaisena yllätyksenä, että tuo idealisoitu kuva ei pidä paikkansa, mutta sen toiminnan laajuus hätkähdytti. Asia tuli eilen puheeksi virusfirmassa töissä olevan kaverini kanssa. Virusten kirjoittaminen on kuulemma isoa bisnestä, tosi isoa. Kauas ollaan tultu niistä ajoista – jos niitä koskaan nyt olikaan – jolloin virus tarkoitti sitä, että ruutuun ilmestyi ärsyttävä vilkkuva teksti, jossa kerrottiin koneessa olevan nyt virus: ”Mun virus on nyt sun koneessa, biaaaaatch! T. V1rûsK1ng”. Sitten kirjaimet tippuisivat pois ruudulta tai tekstiä alkaisi syömään joku mato. Tällaisen kuvan sai ainakin elokuvista ja telkkarista.



Nykyään virusten levittämisessä on olennaista tietokoneiden luvaton haltuunotto. Haltuunotetuilla tietokoneilla taas voidaan tehdä vaikka mitä. Ensinnäkin niitä voidaan käyttää spämmäämiseen. Jos tietokoneellani on virus ja joku peniksenpidennyslääkkeitä myyvä pulju ostaa viruksenkirjoittajalta spämmiä, alkaa koneeni minun tietämättäni lähettää ”add 3 inches in 3 weeks” – viestejä ympäri maailman. Ilmeisesti näitäkin lääkkeitä joku ostaa, kun niitä jaksetaan vielä mainostaa.

Toiseksi, kaapatuilla tietokoneilla voidaan kiristää firmoilta rahaa uhkaamalla muuten jumiuttaa näiden internetpalvelu. Jos vallattuja koneita on vaikka 100000, ja ne ohjataan synkronoidusti ottamaan yhteys jonkin firman kotisivuihin niin palvelu jumiutuu, ellei firmalla ole riittävästi kaistaa tiedon käsittelemiseen. Riittävän monet firmat kai näkevät suojelurahan maksamisen helpoimmaksi tavaksi päästä eroon nettirosvoista, ainakin hetkeksi.

Virusbisnes ei ole mitään nappikauppaa. Jossain asiaa käsitelleessä artikkelissa – hieman huomionhakuisesti varmaankin – kuulemma nostettiin maanalainen viruskauppa kokoluokaltaan laittoman asekaupan tasolle, mutta sitä on vaikea uskoa siitä huolimatta, että joudun siivomaan peniksenpidennysviestejä ja epämääräisiä liitetiedostoja sähköpostistani lähes päivittäin. Rahaa siellä kuitenkin liikkuu ja enenevässä määrin. Siitä kertoo myös poliisin aktivoituminen nettirikollisuuden torjumiseksi. Suurimpien tekijöiden kiinnisaamiseksi käytetään jo paljon resursseja. Ei kai kukaan huvikseen Interpolia ota peräänsä.



Pitäisi lukea aiheesta lisää. Virusbisnes on laitonta, maanalaista liiketoimintaa. Sellainen on kiehtovaa. Järjestäytynyt rikollisuus tekee kunniaa ihmiskunnan kekseliäisyydelle. Länsimaiset yhteiskunnat ovat kuitenkin kohtuullisen kehittyneitä ja poliisilaitos selvittämään vakavat rikokset hyvällä proseentilla. Selvittämättömät murhat tai ryöstöt ovat tässä maassa harvassa. Silti kaikista suurimmat konnat ja rahakkaimmat laittomat bisnekset tuntuvat rottien lailla olevan aina keskuudessamme, tehtiin yhteiskunnassa mitä päätöksiä tahansa. Ne livahtavat aina jostain välistä. Kun yhden kolon tukkii niin ne tekevät toisen. Jos tarjolla on riittävästi helppoa rahaa, niin viruksia tullaan tekemään jatkossakin. Vitun peniksenpidentäjät.

GW

Olen tässä miettinyt ilmastonmuutosta. Olen alkanut suhtautua asiaan pessimistisesti, mutta en vielä osaa arvioida onko suhtautumiseni muuttunut vai onko kyse kausiluontaisesta asenteiden heilahtelusta. Ilmastonmuutos ja muutkin käsittämättömän mittakaavan globaalit kysymykset ovat niin vaikeita, ettei niihin asennoituminen koskaan perustu pelkästään tietoon. Arviot heittelevät valtavasti, IPCC:n virallisessakkin raportissa, jota voidaan kai pitää kentän tärkeimpänä tutkimuksena, arvioidaan maapallon lämpötilan nousevan tällä vuosisadalla välillä 1.1-6.4 asteella. Sen tarkempia arvioita ei uskalleta antaa. Siitä minkälaisiin arvioihin ja uhkakuviin milloinkin uskoo liittyy omaan fiilikseen. Kun itse on hyvällä tuulella niin sitä uskoo, että kyllä meidän viisaat päättäjämme tämän ongelman saavat hoidettua. Ei siinä vaadita kuin vähän yhteistyötä, solidaarisuutta ja omien kulutustottumusten viilaamista. Joinain aamuina olon ollessa muutenkin kehnonlainen ei ihmiskunnalla tunnu olevan mitään toivoa ja hyvä niin. Pahimmat skenaariot toteutuvat, lämpötila nousee sadassa vuodessa sen kuusi astetta, kun itsekkäät päättät eivät näe seuraavia vaaleja pidemmälle ja itsekkäät kuluttajat hellivät lapsiaan turhalla rojulla tuhoten samalla heidän lastenlastensa maailman.



Kirjoitan tätä aamulla joten olo saattaa olla hieman pessimistinen vielä, mutta se paranee hiljalleen jokaisen kahvikupin myötä. Asia jota olen kuitenkin miettinyt on maapallon ilmaston keinotekoinen kylmentäminen. Monien mielestä tilanne on jo niin vakava, ettei maapallon lämpenemistä erilaisine seurauksineen voida enää estää päästöjen vähentämisellä, vaan tarvitaan radikaalimpia ratkaisuja. Uusimmassa Vihreässä Langassa haastateltu eläkkeellä oleva meteorologi kertoi, että hänen ammattikuntansa on ollut ilmastonmuutoksesta tietoinen jo 70-luvulta asti, ja että heidän jo silloin tekemänsä laskelmat ovat toistaiseksi osoittautuneet oikeiksi. Jos laskelmat pitävät paikkansa kuten tähänkin asti niin planeetalla on pian hikiset oltavat. Tämä kyyninen meteorologinpatu ei uskonut, että radikaali ilmastonmuutos voidaan enää estää muuten kuin sumentamalla ilmakehä.

Idea on saatu tulivuorista. Suurten tulivuorenpurkausten ollaan huomattu viilentävän maapallon ilmastoa satojen tuhansien tuhkatonnien täyttäessä ilmakehän. Auringonsäteily heijastuu ilmakehässä vuosia leijaleivasta tuhkasta takaisin avaruuteen ennen kuin se ehtii maahan asti. Maapallon ilmakehän sumentaminen toimisi samalla periaatteella. Kasvihuonekaasujen vähentämisen sijaan pyritään siihen, että maapallolle tulee vähemmän lämpösäteilyä. Tähän ollaan esitetty monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Eräs maailman vaikutusvaltaisimpia ilmastontutkijoita, Nobel-voittaja Paul J. Crutzen on ehdottanut rikkipartikkeleiden ampumista stratosfääriin heijastamaan auringonsäteilyä. Rikillä on tosin imago-ongelma, sillä juuri rikki oli suurin syy 70-80-lukujen pahamaineisten happosateiden takana. Crutzenin mukaan rikki ei kai kuitenkaaan tippuiis maahan niin nopeasti, että sillä olisi tällaisia vaikutuksia. Taivaan värikin pysyisi sinisenä, mutta auringonlaskut olisivat kuulemma entistä värikkäämpiä. Joku toinen tiedemies on ehdottanut jättimäisen peilin rakentamista maan ja auringon väliin. Joku toinen taas valtameriin tuhansia pumppuja, jotka pumppaavat merivettä sumuna ilmaan, jolloin auringonsäteily ei imeydy mereen vaan heijastuu sen päällä leijailevasta sumusta takaisin avaruuteen.



Ilmastokeskustelu kääntyy ennen pitkää väistämättä tähän suuntaan. Kehittyvät maat tarvitsee energiaa nostaakseen väestönsä köyhyydestä, enkä usko että nämä maat antavat ylväiden ilmastotavoitteiden vaikuttaa heidän yritykseensä vaurastua. Länsimaat uskovat joutuvansa kuseen ilmastonmuutoksen seurauksien kanssa joskus tulevaisuudessa, mutta monien kehitysmaiden väestö on niin huonossa jamassa jo tällä hetkellä, että niissä olisi kerrassaan epämoraalista olla ottamata käyttöön jotain energianlähdettä globaalien ilmastotavoitteiden nimissä.

Aina voidaan tietenkin toivoa, että uusiutuvat energianlähteet korvaisivat kehittyvienkin maiden polttoaineentarpeen, mutta olen tämän suhteen skeptinen.

On mielenkiintoista nähdä minkä kannan vihreät ottavat näihin vaihtoehtoihin. Ajatus teknisen ratkaisun soveltamisesta ongelman peittämiseksi on vihreille vastenmielinen periaatteellisella tasolla. On helppo nähdä miksi. Seurauksiin puuttuminen syiden sijaan ei koskaan ole kestävä ratkaisu. Ilmakehän keinotekoinen viilentäminen on sama asia kuin auton korjaaminen jeesusteipillä korjaamolle menemisen sijaan. En tuntisi oloani turvalliseksi maailmassa, joka on kiinni jeesusteipillä, mutta onko enää vaihtoehtoja?